(mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 13.10.2004)
Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTV julkaisi äskettäin tutkimuksen pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrästä ja laadusta vuosina 2003-2004. Vaikka tutkimusalueena olikin pääkaupunkiseutu, antaa se ajattelemisen aihetta myös täällä Keski-Uudellamaalla. Aihe on sikälikin ajankohtainen, että Järvenpään jätehuoltomääräyksiä ollaan uusimassa.
Sekajätteen määrä per asukas on kasvanut 150 kilosta 170 kiloon vuodessa viimeisen 20 vuoden aikana, vaikka lajittelumahdollisuudet ovat samanaikaisesti parantuneet huomattavasti. Kierrätys ja jätteiden lajittelu ovatkin monelle itsestäänselvyyksiä, mutta parantamisen varaa on edelleen. Tutkimuksen mukaan normaaliin sekajäteastiaan laitetaan asukasta kohti vuodessa 65 kg biojätettä (n. 38 % astian sisällöstä). Kartonkia ja pahvia laitetaan 34 kg (20 % koko sisällöstä).
Olemassa olevalla kiinteistökohtaisella keräysverkostolla sekajätteen määrää voitaisiin vähentää 60 kg/asukas/vuosi, jos lajittelu toimisi tehokkaasti. Tässä tarvitaankin neuvontaa ja opetusta.
Tutkimuksen mukaan sekajätteen määrän vähentämiseksi hyödyllisiä toimenpiteitä ovat mm. kartongin kiinteistökohtaisen keräyksen laajentaminen kaikkiin kerrostalokiinteistöihin ja pienten kiinteistöjen kannustaminen biojätteen kompostointiin. Mielestäni kannattaisi selvittää mahdollisuudet myös muiden jätteiden, kuten lasin ja metallin, kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen ainakin isoimmissa kiinteistöissä.
Ainakin hyötyjätepisteitä, joihin kaiken kierrätettävän (paperi, lasi, pahvi, vaatteet, metalli) voi viedä, pitäisi mielestäni olla tasaisemmin ympäri kaupunkia asukkaiden ulottuvilla ja niiden siisteydestä ja tyhjennyksestä tulee kunnolla huolehtia. Harvapa viitsii kanniskella peltipurkkejansa ympäri kaupunkia vain todetakseen, että keräysastia pursuaa jo yli äyräidensä.
Emmi Vuorinen
Järvenpää