(mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 12.5.2004)
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on iltakoulussaan päättänyt rajata opinto-oikeuden kestoa yliopistoissa. Päätös on pettymys. Opiskeluaikoja pitäisi pystyä lyhentämään ensisijaisesti muilla tavoilla. Rajaukset ovat vihonviimeinen ratkaisu.
Hallituskin toki haluaa tehostaa opetusjärjestelmiä mm. pidentämällä tehokkaita lukukuukausia ja jakamalla opetusta nykyistä tasaisemmin koko kalenteriviikolle. Nämä ovat erittäin kannatettavia toimenpiteitä. Niiden vaikutukset tulisi selvittää ennen kuin mitään rajauksia aletaan tehdä.
Myös opintotuen korotus parantaisi mahdollisuuksia täysipäiväiseen opiskeluun ja siten lyhentäisi opiskeluaikoja. Keskusta esitti omassa ohjelmassaan ennen eduskuntavaaleja, että "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi".
Hallitusohjelmaankin on kirjattu lupaus kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Mitään vastinetta ei lupauksille kuitenkaan ole tiedossa - opiskelijoiden aseman kohentamiseen hallitus on varannut tasan nolla euroa.
Sen sijaan hallitus kehottaa opiskelijoita ottamaan lainaa ja velkaantumaan. Jos opiskelija nostaa lainaa täyden määrän, on sitä viiden vuoden jälkeen kertynyt 13 500 euroa plus korot päälle eli melkoinen summa. Siinähän on sitten opiskelujen jälkeen mukava suunnitella perheenperustamista ja asunnonostoa.
Tavoiteajassa valmistunut opiskelija saa kyllä valmistumisen jälkeen tehdä verotuksessa opintolainavähennyksen. Jotta opintolainan houkuttelevuus todella kasvaisi, ei mitään normiaikoja pidä asettaa, vaan subvention saamisen edellytys tulisi olla tutkinnon suorittaminen. Harva opiskelija on opintojensa alkuvaiheessa varma opintojensa suoritusajasta ja lainanotto tuntuu riskiltä.
Hallituksen sivistyspoliittinen linja on pahemman kerran hakoteillä. Katteettomilla lupauksilla ei opiskelijoiden asema kohene.
Emmi Vuorinen
Järvenpää