(mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 4.8.2004)
Keski-Uusimaan pääkirjoituksessa 1.8. todettiin, ettei koulutuspaikkojen määrän määrittelyssä ole onnistuttu. Olen samaa mieltä. Koulutusmääriä pohdittaessa muodissa olevat koulutusalat tuntuvat usein ohittavan todelliset koulutustarpeet, mm. eri taiteen aloilla ja tietotekniikassa.
Kymmeniä tuhansia työntekijöitä poistuu markkinoilta tulevien vuosien aikana, joten ammattitaitoisesta ja osaavasta nuoresta työvoimasta tulee kova kysyntä. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan perusammattitaitoa ja monipuolista osaamista, ei ainoastaan korkeakoulututkintoja.
Ikäluokkien pienentyessä yliopistojen sisäänottomääriä voisi selvästi laskea. Valtioneuvosto hyväksyi viime joulukuussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2008. Yliopistojen aloituspaikkoja kyllä laskettiin, mutta ei siinä määrin kuin lausuntokierroksella olleessa kehittämissuunnitelmassa aiottiin tehdä. 1600 paikan vähennys kutistui 700 paikkaan. Useat lausunnonantajat pitivät paikkojen vähentämistä tärkeänä, joten on omituista, että se jäi aiottua pienemmäksi.
Mielestäni lukiokoulutuksen määrän säätely olisi varteenotettava keino vähentää korkeakoulujen hakijasumaa. Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että lukiossa on opiskelijoita, jotka eivät selviydy ilman erityistä tukea, ja ovat siksi vaarassa keskeyttää. Onkin syytä pohtia, voitaisiinko jo peruskoulussa havaita nämä vaikeudet ja kannustaa oppilaita ennakkoluulottomasti harkitsemaan lukion lisäksi muitakin vaihtoehtoja. Useassa ammatillisessa oppilaitoksessa on sitä paitsi mahdollisuus täydentää ammatillisia opintoja lukio-opinnoilla. Myös jatko- opintomahdollisuudet ovat hyvät.
Emmi Vuorinen
Järvenpää
Tämän kirjoituksen oli lehden toimittaja otsikoinut täysin harhaanjohtavasti "Yliopistoihin entistä enemmän >opiskelijoita".