Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on täysin aiheellisesti vaatinut täysimääräistä kustannusten tarkistusta opetustoimen valtionosuuksien perusteisiin eli yksikköhintoihin. Pitkään vajaana toteutetut kustannusten tarkistukset ovat heikentäneet voimakkaasti koulujen toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi vuonna 2002 oli perusopetuksessa valtionosuuden peruste 240 miljoonaa euroa alle kustannusten. OAJ:n mukaan valtionosuuden perusteet eivät nykyään kata edes toiminnan vähimmäistasoa.
Perusopetuksen rahoitus turvaamalla kunnilla on paremmat mahdollisuudet pienentää opetusryhmiä, turvata erityis- ja tukiopetus ja opintojen ohjaus. Näin helpotetaan koulujen arkea ja annetaan opettajille enemmän aikaa lasta kohden luokassa. Tällä on myös ehkäisevä vaikutus syrjäytymisongelmiin.
Valitettavasti lisärahoitusta ei ole tiedossa. Kaiken lisäksi opetuspuolelle jo luvattuja rahoja ollaankin nappaamassa pois. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä vähenee vuoden 2008 loppuun mennessä 34 000 oppilaalla, mistä aiheutuu noin 90 miljoonan euron valtionosuuksien säästö. Hallitusohjelmassa luvataan, että vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Eduskunta on edellyttänyt, että säästyvät rahat kohdennetaan nimenomaan perusopetuksen laadun kohottamiseen.
Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt, että opetusministeriö ei kyseisiä rahoja saakaan. Herää kysymys, mitä hyötyä on hallitusohjelmasta, jos sitä ei tarvitse noudattaa. Rahat tulisi ehdottomasti sijoittaa perusopetukseen.
Peruskoulun tärkein tehtävä on antaa hyvää opetusta kaikille lapsille. On lyhytnäköistä lähteä karsimaan tästä tavoitteesta, sillä koko Suomen tulevaisuus on riippuvainen ennen kaikkea osaamisestamme. Jos peruskoulu ei ole kunnossa, ei maahamme saada huippuosaajiakaan.
Emmi Vuorinen
Järvenpää