(mielipidekirjoitus Keski-Uusimaassa 26.4.2004)
Vuonna 2000 pankkivaltuusto esitti Suomen Pankin johtokuntaan valtiovarainministeriön Johnny Åkerholmia ja keskustapuolueen Mauri Pekkarista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jätti toisen paikan täyttämättä ja nimitti toiselle paikalle Sinikka Salon. Vuotta myöhemmin pankkivaltuuston esitys oli ex-pääministeri Esko Aho sekä kokoomuksen Ilkka Kanerva. Jälleen presidentti täytti vain yhden paikan ja nimitti Pentti Hakkaraisen. Johtokunnan rivijäseneksi ei poliittisilla ansioilla ollut asiaa, vaan presidentti painotti talouspoliittista osaamista. Pääjohtajaksikin olisi ollut rahapolitiikan huippuasiantuntija tarjolla, mutta Sixten Korkman ei Haloselle kelvannutkaan. Sen sijaan Halonen nimitti kaikkein poliittisimman ehdokkaan, Erkki Liikasen. Mitä tapahtui presidentti Halosen nimityslinjalle?
Muutenkin ihmetyttää punamultahallituksen sulle-mulle-nimityspolitiikka. Hallitus on tehnyt paluun menneisyyteen, kun SDP ja keskusta jakavat kaikki huippuvirat keskenään. Demariedustaja on nimitetty jo sisäministeriön kansliapäälliköksi ja Suomen Akatemian pääjohtajaksi. Vastalahjaksi keskusta sai oman edustajansa Sitran yliasiamieheksi ja talousneuvoston johtoon. Sama linja jatkunee ja uudeksi komissaariksi tullaan nimittämään keskustalainen. Pääministeri Vanhanen totesi eduskunnan kyselytunnilla: "Jokainen on nähnyt, että paketteja ei ole tehty tämän hallituksen aikana eikä tehdä." Tämän kun näkisikin!
Emmi Vuorinen
Järvenpää